Tilda

En ole koskaan Tildannut. Minun on kuitenkin tunnustettava teille, että kärsin pahasta alelaarismista. Kirpputorismin ohella se on paheeni. Kun näin tämän kankaan Sinooperin loppuunmyynnissä tiesin heti, kenelle se sopisi. Ostin sen jo kesän alussa tarkoituksenani ommella siitä kevyt kesähame tyttärelleni, mutta kesä on nopea liikkeissään, eikä sisäinen ompelijani herännyt talviuniltaan ennen tätä päivää. Verhoja lukuunottamatta en nimittäin ole vuoteen saanut aikaan mitään. 

Mutta tässä se on! Itse suunniteltu ja ommeltu kesätunika, joka makeudessaan vetää vertoja mansikkajäätelölle! Alunperinhän tämän piti olla hame, mutta työn edetessä se muotoutui tunikaksi. Legginsien lisäksi sen alle voi pukea t-paidan, jolloin sen käyttöaika pitenee mukavasti. Suunnittelu ja ompelu oli tekijästä ihanaa, sovittaminen ei mekon saajaa sen sijaan juuri innostanut. Valmiiksi kuitenkin saimme. Ja niin ompelija-designer ylpeänä esittää kotimme cat walkin (eteisestä olohuoneeseen) huippumallin:

 

P.S. Ai ohje? 60 cm kangasta ostetaan varastoon muhimaan vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Odotetaan ompeluinspiraatiota. Kun se iskee toimi seuraavasti: 

Leikkaa sopivan mittainen pala (mittaa käyttäjästä) yläosaksi, loput rypytetään rimpsuksi, ommellaan kaikki yhteen. Huomataan, että yläosa on aika pitkä vyötäröhameeksi, joten muutetaan suunnitelmaa. Ommellaan kuminauhakuja yläosaan sopivasti sitä rypyttämään. Tajutaan, että jostain kankaasta pitää kuitenkin vielä tehdä henkselit mekkoa ylhäällä pitämään. Pengotaan kaappia, sopivaa ei löydy. Raivataan ompelu/ruokapöytä ruokailua varten. Syödään välissä perheen pään tekemää pastaa ja pohditaan asiaa. Siivotaan ompelu/ruokapöytä, nostetaan kone pöydälle jälleen. Jatketaan sopivan kankaan etsimistä. Lopulta löydetään pikkuveljen piilottama mekkokangaspala komeron nurkasta. Siitähän saa mukavasti olkaimet, joten laitetaan nekin sitten samasta kankaasta. Kun vielä helma päärmätään, niin valmista tuli!