Näytetään tekstit, joissa on tunniste laukut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste laukut. Näytä kaikki tekstit

21. elokuuta 2013

Syksy

Syksy puree puuta, kunnes lehdet irtoavat.
(Kuvat museumsyndicate.com)

Riehuttuaan aikansa se käy levolle ensilumen alle.

Hugo Simberg valloitti taiteellaan minut jo lapsena.
Viikonloppuna ihastelimme taas hänen töitään Ateneumissa.
Siitäpä muistin jotain komeron hyllyn takaosaan unohtunutta...

Muutama vuosi sitten sain tilaisuuden suunnitella ja ommella pienen käsilaukun nahasta.
Koristelin sen Syksyllä.
Hihna laukussa on varsin lyhyt. Se oli trendinä silloin, kun tämä valmistui.
Laukun etuläppä jatkuu selkäpuolelle:

Kuvio on maalattu nahan pintaan. Se on kestänyt kulutusta yllättävän hyvin.
Kunhan syksy saapuu, taidan ottaa Syksylaukkuni taas esille...

10. maaliskuuta 2011

Vitsin pitsi!

Kuvassa alinna oleva pitsiliina on lahja anopiltani. Liinan on virkannut aikanaan hänen äitinsä. Kuvio on niin ihana, että päätin yrittää itse vastaavaa, joskin suuremmassa koossa. Kuvan kukkanen on bambulangasta, ja siitä tuli aika suuri. Sille en vielä ole keksinyt käyttöä, mutta se versoi idean...
Jätin kukasta uloimman kerroksen tekemättä, jolloin siitä tuli tuollainen pyöreä... Sitten yritin yhdistää pyöreät osat noilla pienillä neliöillä. Mutta voi vitsin pitsi, tulos ei ole kovin häävi. Mummoni virkkasi samanlaista jälkeä luultavasti kansakoulun alaluokilla. Mutta olkoon, minullehan tämä on vasta ensimmäisiä yrityksiä virkkauksen saralla, isoäidinneliöä lukuunottamatta. Nyt viisaampana muotoilisin kukkapalasista neliöitä ja yhdistäisin ne toisiinsa. Kukka muistuttaa muodoltaan minua auringonkukasta, joten sellaista seuraavaksi yrittämään

27. helmikuuta 2011

Joka vanhoja muistelee...

Sitä tikulla silmään. Tai ennemminkin tässä tapauksessa nuolella päähän. Tämä laukku on vanha, ihan peruskassi, miehelle tehty. Siihen on kirjailtu Bayeuxin seinävaatteen eräs hahmo. Alkuperäinen kuva tässä.
Oma versio tässä:

Laukkua varten kopioin kuvan kirjasta, suurensin sen sopivaan kokoon, piirsin kassiin ja kirjailin. Tätä ideaa olisi hauska käyttää muuallakin, ehkä jokin kuvan hevosmiehistä kauppakassiin?

16. tammikuuta 2011

Nothing to wear

En sitten malttanut... Jossain vaiheessa olen hurahtanut tilkkuihin, ja nyt kun keksin, miten tilkkuilua voisi yhdistää trikoo-ompeluun, niin pitihän sitä jatkaa ja harjotella lisää. Syntyi paita tyttärelle, edelleen sillä Mikki-hiiren kaavalla, mutta nyt aika romanttiseen sävyyn.

Tilkkuilussa minua viehättää ajatus materiaalin loppuun käyttämisestä. En millään hennoisi heittää pieniäkään kangaspaloja roskiin, kankaat kun kuitenkin on ostettu uutena, ja tuntuu luonnonvarojen ym. tuhlaukselta heittää täysin uutta kamaa roskakoriin. Niinpä käytin nyt pieniä vanhoista töistä jäljelle jääneitä palasia kootakseni paidan, ja vaikka taidoissani on vielä hiomista, olen silti tyytyväinen tulokseen, tästä voi kehittyä. Esimerkiksi tuossa vyötärön resori hieman aaltoilee, ja voisi siis olla varmaan lyhyempi, mutta luotan siihen, että ompelemalla oppii, enkä nyt käy purkamaan ja purkamaan ja purkamaan... Kyllä tuo paita käytössä menee. Kankaat ovat Eurokankaan palaa vuodelta 1 ja 2 sekä lahjoitus työkaveriltan. Tackar dig igen, Teresa!

Ompelin paidan saumurilla ja tarvittavin osin ompelukoneella. Esim kädentien resorit eivät taipuneet saumuriini, jossa ei ole vapaavartta. Leikatessa katsoin mahdollisimman tarkasti, että kaikki palaset ovat lankasuoraan, jotta tilkut eivät kiskoisi jokainen eri suuntaan. Trikoossa lankasuoran näkeekin aika helposti "silmukkaketjuista". Vaaleanpunainen kangas on jälleen nurinpäin, koska sen oikea puoli on nyppyinen.


Paidan selkäpuoli
 Kehittelin päässäni tuosta tilkkuilusta jo ihan konseptin. Vaatemalliston, jonka nimi olisi Nothing to wear =). Vaatteet koottaisiin pienistä tilkuista. (nyhjättäisiin tyhjästä = siis nothing:ista, siksi siis nimi, tajusiko kukaan? No joo, vähän ehkä kaukaa haettua... =)) Vaatteiden lisäksi voisi tehdä tuollaisia kuvassa olevia laukkuja (vanhempaa tuotantoa) ym. Ihan viimeiset riekaleet käytettäisiin tilkkumaalauksen pohjaksi, maalauksilla koristeltaisiin lisää laukkuja, paitoja tms. Olisi mahtavaa pystyä hyödyntämään materiaalit mahdollisimman tarkkaan. Mitäpä luulette, onnistuisiko?
P.S. Paita on nyt pesty ensimmäisen kerran, normi nelikymppinen ja linkoustakin 900 kierrosta. Hyvin kesti pesua, ts. saumat eivät alkaneet aaltoilla pesun jälkeen! Collegekankaalla siis onnistuu mainiosti tämä tilkkuilu.

17. elokuuta 2010

Tilkkukassi

Tilkkuileminen on hauskaa. Työn jäljestä ja muodosta varmasti huomaa, etten ole saanut mitään virallista opetusta aiheeseen, työt, kuten tässä kuvassa oleva kassi syntyvät fiilispohjalta.

Kassin kankaat ovat erilaisten puuvillakankaiden jämiä, osa on Eurokankaasta, mutta ainakin tuo vihreäruutuinen on Jyväskylän kävelykadun Partista. Siellä on mielestäni ihana valikoima tilkkuiluun ja lastenvaatteisiin sopivia kankaita.

Varsinainen harakka kun olen, en malttanut olla koristelematta kassia vielä pienillä korukivillä, jotka olen hankkinut Kreikasta pari vuotta sitten.

Pitsinauhoista osa on paikallisesta Halppiksesta, mutta tuo yksi "timantein" koristettu Ideaparkin Rosmariinista. Sekä Halppiksessa, että Rosmariinissä on inspiroiva valikoima pitsejä tarjolla.... (Varastoni on jo melkoinen, silti tulee hamstrattua aina lisää.)

Kassi on testattu käytössä ja koostaan huolimatta on varsin vetoisa. sisältänyt mm. normivarustuksen (avaimet, puhelin, lompakko) lisäksi pari pillimehua, tytölle vaihtovaatteet ja matka-apteekin. Uskomaton tilaihme siis!
Harakan hömpötyksiä

Tilkkuakan kassi