31. maaliskuuta 2014

Pääsiäinen lähestyy...




Pääsiäisen lähestyessä myös mämmikahvilaa pitävä kana on kiivennyt taas esille keittiön hyllylle. Joka vuosi se kiipeää esille kyltteineen toiveikkaana odottaen, että joku tarttuisi tarjoukseen. Vaan ei ole onni ollut matkassa viime vuosina. Mämmimaltaan tuoksun sijaan Kananen on joutunut haistelemaan hitaasti liedellä keitettävän pashan tuoksua pääsiäisyönä. Pääsiäisen herkuttelun jälkeen se laittaa kylttinsä kasaan ja lähtee komeroon odottamaan seuraava vuotta ja uutta yritystä saada perheemme innostumaan mämmistä.
Yrittänyttä ei laiteta!

P.S. Mikäli kiinnostuit, niin reseptin keitettävään pashaan löydät vaikkapa täältä!

30. maaliskuuta 2014

Kevät tuli parvekkeelle.










Kevät alkoi virallisilla Ensimmäisillä parvekepäiväkahveilla tänään. Parveke oli siivottu huolellisesti jo aiemmin keväällä, kun lapset saivat parvekesiivouskärpäsen pureman. (Miksi ei meillä tunnu löytyvän vastaava kärpästä oman huoneen siivoukseen?) Nyt jäi tehtäväksi vain tarvittavien kalusteiden hankinta ja kukkien valinta. Orvokit ja narsissit saavat avata kevään, niiden värit sopivat hienosti yhteen. Pakkastakin kestävät hiukan. Ja eipä tuo ole suuri vaiva nostaa ne sisälle, jos talveksi vielä sää muuttuu.







Varsinainen kevätlöytö mielestäni ovat nämä Pentikin jakkarat, joita Sokoksessa myytiin monessa herkullisessa värissä: vaaleanvihreänä, vaaleanpunaisena ja turkoosina, joka oli vakavasti ehdolla myös parveketuoliemme väriksi. Valkoiseen kuitenkin päädyin. Jakkarat toimivat istuimina ja pöytänä, ne ovat varsin tukevia. Ne voi myös pinota kätevästi toistensa päälle. Käytännöllisiä ja kauniita. Eikä hintakaan huimannut, yksi jakkara maksoi 37€. Aivan välttämätön hankinta, siis? :)

Sunnuntaitunnelmia

Sunnuntaiaamun tunnelmia meiltä:






Siivooja ei ole pysynyt aivan vauhtikaksikon tahdissa, mutta jotain hyvin sunnuntaiaamuista on näissä kuvissa ja niissä lojuvissa tavaroissa.

Tavaraa pikkuasunnossamme riittääkin. On Kreikasta muistoksi tuotu ihana maljakko, joka ei tunnu sopivan minnekään.


Myös miehelle lahjaksi ostamani artisokkataulu etsii paikkaansa:



Samoin tämä kalenteri...


Säästäkö vai kierrättää, siinäpä pulma? Pelkään, että jos luovun jostain löydän heti seuraavana päivänä kodistani paikan, johon rakas esine olisi sopinut täydellisesti. Hamsterin sukua.

23. maaliskuuta 2014

Sijoituksia

Tampereellakin pyörähtävien sijoitusmessujen innoittamana ostin sijoitusasunnon Eirasta ja Bulevardilta. Koska energia-asiat ovat aina ajankohtaisia sijoitin myös vesi- ja sähkölaitokseen. Pyrin aktiivisesti monopoliasemaan raideliikenteen alalla, mutta sen esti tyttäreni, joka ei halunnut myydä minulle Pasilan asemaa. Siellä kun saattaa törmäillä Kyösti Pöystiin.

Kuinka sinä sijoitat?




- Posted using BlogPress from my iPad

9. maaliskuuta 2014

Kannukasvi

Meille ei voi hankkia lemmikkieläintä, koska minä olen allerginen. Tyttäreni oli asiasta pahoillaan, mutta katsottuaan luontodokumentin keksi: "Äiti, voiko meille tulla lihansyöjäkasvi?". Minä lupasin harkita asiaa. Kun IKEAn kuvastosta löytyi edullinen valikoima moisia otuksia, lupasin, että kasvi saa tulla meille asumaan.

Lähdimme siis Ikeaan. Kiersimme liikkeen kasviosaston suurennuslasin kanssa kolmeen kertaan, mutta kasveja ei löytynyt. Kukkia ja orkideoja kyllä monenlaisia, mutta ei yhtään lihansyöjää. Pettymys karvasteli silmäkulmissa.

Muu pesue lähti kotiin ja minä taivalsin vielä Pukettiin, Hämeenkadun kukkakauppaan koettamaan onneani. Sisätiloista, alahyllyltä löysin kannukasvin. Hintakaan ei ollut este, kaunokainen maksoi 3,90, ja kympillä olisi saanut 3. Ostin yhden.





Se on heti otettu täysivaltaiseksi perheenjäseneksi. Se on saanut pusuja ja sille on laitettu vettä hapettumaan huomista varten. Sille on piirretty kärpäsen kuvia, jotta sillä olisi kaunista katseltavaa ikkunalaudalla. Kesällä sille aiotaan tarjota banaanikärpäsiä herkuksi. Toivomme, että saamme seurata sen kasvua pitkäääään.....