Helteellä voi tietysti istua rannalla. Mutta meikäläisen pigmentti antaa hyvän syyn myös kellariin vetäytymiselle. Ja ei kun ompelukone laulamaan!
Pojalle ei ole kesävaatetta juuri ollenkaan, joten tekaisin Ottobren 3/2011 kaavoilla 3 t-paitaa. Kaksi niistä Eurokankaan vaaleanvihreästä palasta, resorina jokin vanhoista varastoista. Toiseen vihreistä paidoista ompelin helmaan mustekalan. Tytär näki tuossa Ottobressa mustekalan kuvan ja piirsi siitä oman versionsa, jonka sitten applikoin palasista paidanhelmaan. Vaihteeksi laitoin kuvion selän puolelle. Näin se pääsee hyvin oikeuksiinsa kurkistellessaan konttaavan pojan selkäpuolelta yläpuolista maailmaa.
Kolmas paita on raitakangasta, joka sekin on jo vanhaa varastoa. Siihen laitoin ison O-kirjaimen. O-kirjaimen saattaisi bongata myös farkkujen taskusta, mutta nyt puhelimen kamera ei oikein taipunut sellaiseen yhteistyöhön, että kuvan laatu silmää hivelisi. Farkkujen kaavana on käytetty samaisen Ottobrelehden shortsikaavaa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lastenfarmarit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lastenfarmarit. Näytä kaikki tekstit
7. heinäkuuta 2011
20. syyskuuta 2010
Maanantain metkut
Jo kesällä reissusta palattuamme lupasin kummipojalle ommella Eemelihousut. No, ne valmistuivat nyt, ja toisaalta ehkä hyvään aikaan: Nuori herra on juuri opettelemassa kävelemään, ja näissä housuissa voi sitten metkuilla äidin ja isän riemuksi. Taskujakin on niin, että niihin voi laittaa kaikenlaista yllättävää piiloon.
Kankaat ovat Tukholman Tygverketistä. Tuosta vaaleasta farkusta olen ommellut yhdet farkut vauvalle ja nyt toiset, ja pahasti näyttää siltä, että saan vielä tyttärellekin yhdet tehtyä... Eläköön säästöleikkaus, jonka käsityönopettaja aikanaan opetti.
Aluksi aioin tehdä housut jollain vielä yksinkertaisemmalla kaavalla, mutta kun näin tämän Suuren käsityölehden 4/2008 kaavan, päätin yrittää vähän haasteellisempaa. Taskujen kanssa menikin hetki miettiessä, mutta opinpa jotain uutta taas. Aiemmista töistä viisastuneena merkitsin kaikki mahdolliset merkit kankaalle, ja ne auttoivat kyllä tiukassa paikassa. Halkio on valesellainen, ja oli varsin helppo tehdä, joten niitä tulee nyt ehkä harrastettua enemmänkin. Oikeat halkiot vetoketjuineen pienillä on vielä hankalia, joten tämä riittääkin toistaiseksi, onneksi. Kaavaa muokkailin siten, että jätin taskuja pois, kun, niitä oli jo minun mieleeni liikaa. En myöskään ommellut kierrättäen kahta kangasta kuten mallissa, vaan tein vain yhdestä, tuli mielestäni levollisemman näköiset housut.
Joten: Terve vaan, kummipoika lähetämme housut kestotestiin luoksesi piakkoin!
Kankaat ovat Tukholman Tygverketistä. Tuosta vaaleasta farkusta olen ommellut yhdet farkut vauvalle ja nyt toiset, ja pahasti näyttää siltä, että saan vielä tyttärellekin yhdet tehtyä... Eläköön säästöleikkaus, jonka käsityönopettaja aikanaan opetti.
Aluksi aioin tehdä housut jollain vielä yksinkertaisemmalla kaavalla, mutta kun näin tämän Suuren käsityölehden 4/2008 kaavan, päätin yrittää vähän haasteellisempaa. Taskujen kanssa menikin hetki miettiessä, mutta opinpa jotain uutta taas. Aiemmista töistä viisastuneena merkitsin kaikki mahdolliset merkit kankaalle, ja ne auttoivat kyllä tiukassa paikassa. Halkio on valesellainen, ja oli varsin helppo tehdä, joten niitä tulee nyt ehkä harrastettua enemmänkin. Oikeat halkiot vetoketjuineen pienillä on vielä hankalia, joten tämä riittääkin toistaiseksi, onneksi. Kaavaa muokkailin siten, että jätin taskuja pois, kun, niitä oli jo minun mieleeni liikaa. En myöskään ommellut kierrättäen kahta kangasta kuten mallissa, vaan tein vain yhdestä, tuli mielestäni levollisemman näköiset housut.
Joten: Terve vaan, kummipoika lähetämme housut kestotestiin luoksesi piakkoin!
![]() |
| Eemeli ja Nilkku-Lotta |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


