Salla!

Huh!
Muuta ei voi sanoa. Olipa koitos!

Perusompelurupeaman jälkeen, katseltuani toisten ihania applikaatioita netissä päätin taas itsekin yrittää.

Saisi enemmän itse suunnitella kokonaisuutta. Jotain helppoa aluksi, ajattelin. Jotain johon on malli. Valitsin Sallan. 

Ajattelin, että on helpompaa, kun on kunnon malli ja kaava.

Piirsin kuvan värityskuvasta läpi ja ryhdyin urakkaan.

Silmien kohdalla tuntui, etteivät ne onnistu mitenkään. Aina Salla katsoi kieroon tai näytti epäystävälliseltä. Kasvojen ja hiusten jälkeen mekon ja jalkojen ompelu tuntui helpolta.

Käsiä muokkasin, kun sormien applikoiminen alkoi tuntua työläältä ja riskialttiilta.

Raidallinen trikoo lienee lahjoitus Teresalta? Kiitos. Se vilkkui kivasti silmissä ommeltaessa, mutta näyttää raikkaalta. Perhostrikoosta on tehty rimpsu ja Sallan mekko. Olisikohan pitänyt jättää suoraksi tuo helma? No, ainahan sen voi leikata pois, jos se häiritsee käytössä silmää... 

Tässä lähikuva lopputuloksesta. Sekään ei ole ihan täydellinen, siksakin piston säädöissä on vielä opettelemista. Muutenkin lopputulos on nyt vähän sinne päin, ei ihan nappijuttu. Ja vieläkin tuo Salla on jotenkin kiukkuinen... 

Siksakkasin mustalla, kun Sallaan kuuluu tuo vahva rajaus. Katsotaan, miten pesuissa käy...

Tämä oli aika kova työ, todellista ongelmanratkaisua ja yritystä ja erehdystä parhaimmillaan. Nyt maistuu taas perusompelu - ainakin hetken. Tai sitten opettelen ne nappilistat ja vetoketjut kunnolla. Niin ei tarvitse aina sitä peruspaitaa ja - housua ommella... hmmm..