Voguesta Viialaan osa 2, Star Trek-paita

Minulla on valtava kasa palatrikoita, jotka pitäisi tuhota järkevällä tavalla. Ryhdyin siis jälleen haravoimaan ideoita Voguesta. Tällä kertaa tutustuin kevään 2011 Ready to Wear kokoelmiin, mutta voi, tarjolla oli lähinnä yksivärisiä mustia ja valkoisia vaatteita, kun minulla taas on hallussani kasa kirjavia trikoita, syksyn hankintoja Halppiksesta.

Lopulta löysin tämän kuvan, ja muutkin tämän suunnittelijan, joka minulle oli aivan uusi nimi, (ihan kuin kovin monta tietäisinkään...) vaatteet. http://www.vogue.com/collections/spring-2011/prabal-gurung/runway/#/collection/runway/spring-2011/prabal-gurung/1/ Aluksi ohitin nämä Prabal Gurungin kuteet yhdellä vilkaisulla, mutta ne jäivät mieleen, koska niissä oli jotain uutta, ja tietysti väriensä vuoksi. Minulla löytyi laatikosta vaaleansinistä, punaista, oranssia ja keltaista trikookangasta. Nämä alkuperäiset ihanuudet on varmaankin neulottu, mutta päätin silti yrittää. Täällä Viialassa värikäs trikoopaita on varsin käyttökelpoinen =)! Päädyin lopulta ompelemaan oman versioni tästä mekosta vaaleansinisestä ja punaisesta, sillä ne olivat kankaistani paksuimpia, tarpeeksi paksuja paitaan. (Oranssi ja keltainen ovat ohuita, ja läpinäkyviä, joten niistä tullee yöasuja.)

Kaavaksi valitsin 1/10 Suuren Käsityölehden nuoren suunnittelijan tunikan. Muokkasin kaavaa jättämällä hihat ja kauluksen pois. Materiaalit ovat siis Halppiksen kilotrikoita ja tuo keltainen on työkaveriltani saamani pala. Kiitos Teresa!

Ja sitten alkoi varsinainen paini... Tuskan hiki kihosi otsalleni useamman kerran ommellessani tätä paitaa. Leikkasin etukappaleen monesta osasta ja kahdesta väristä. Sitten ompelin ne saumurilla yhteen. Kappaleet eivät sopineet aluksi ollenkaan toisiinsa, kuvio tuli epätasaiseksi ja jouduinkin purkamaan ja aloittamaan alusta etukappaleen yläosan tekemisen kertaalleen kokonaan. Päätin kuitenkin, että periksi ei anneta (kuten Postimies Pate toteaa tyttäreni dvd:llä) ja leikkasin ja ompelin niin pitkään, että sain paidan koottua. On ihan sattumaa, että paidasta tuli istuva ja tuo vaaleansininen poikkiraita osuu vyötärölle.

Värien vuoksi paidasta tuli Star Trek-henkinen. Tiedänpä ainakin, mitä laitan ylleni, jos joskus pääsyn Trekkiekokoukseen (vai miksi niitä kutsutaan???) Aion kuitenkin sitä käyttää ihan normaalielämässäkin, se on aika vaikuttavan näköinen =). Toivottavasti kehtaatte tulla puhumaan allekirjoittaneelle, kun hiihtelen kaupassa vastaanne. Värit eivät ihan vastaa todellisuutta, punainen esim. ei ole oranssinpunainen, vaan enemmän siniseen taittuvaa.

Kokemukseni perusteella en voi suositella trikootilkuista paidan kokoamista, se on hikistä ja erittäin haasteellista, koska neulokset ommeltaessa venyvät ja siten kappaleiden muoto helposti ommeltaessa muuttuu. Ehkä tähän on jollain joku idea, miten ommella tämä helpommalla tavalla? Toisaalta, kun lopputulos lopulta onnistui, luulen, että palaan aiheeseen vielä uudelleen. Mutta ensin ompelen jotain TODELLA helppoa.