10. tammikuuta 2011

Voguesta Viialaan osa 1, liivi

Uuden vuoden kunniaksi ajattelin aloittaa jotain uutta blogissani: Tervetuloa Voguesta Viialaan-osioon, jossa kotiäiti seikkailee muotiraamatun nettisivuilla ja etsii inspiraatiota ompeluksiinsa. Ajatuksena on kopioida jokin idea, ei siis kokonaisia vaatekappaleita, ja soveltaa niitä vaatteiksi, ihan arkikäyttöön. Toinen kriteeri on, että asun pitäisi mielellään syntyä halvalla, ja niistä kankaista, joita jo omistan. Hätätapauksessa tästä voidaan kuitenkin joustaa.

Tässäpä ensimmäinen inspiraatiokuva:
http://www.vogue.com/vogue-daily/article/five-days-five-looks-one-girl-filipa-fino/#/gallery/five-days-filipa-fino/2 

Liivi asusteena tuo jälleen takaumia nuoruudestani, kuten nuo aiemmat colleget, joten nostalgian hengessä päädyin tähän. Toinen syy oli tuo napitus. Omistan melkoisen nappikokoelman, jonka ostin kerran Viialan kirppikseltä, kun joku möi minigrippusseissa parin euron hintaan "Nappeja askarteluun". Ostin heti pari pussia, sillä nappeja ei voi olla koskaan liikaa. (Myös pikkuapulaiseni on useamman kerran tutkinut pitkään ja hartaasti nappikokoelmaani! Ja äiti saa tehdä rauhassa omia hommiaan...)

Kaava liiviin on vuodelta 90! Suuri käsityökerho nro 8 pursuaa erilaisia liivikaavoja, tämä on "naisen liivi", kaava nro 10. Kaavoista saan kiittää ex-naapuriani, joka muuttaessaan lahjoitti minulle suuren kasan käsityötarvikkeita, mm. kokoelmat käsityökerhoja vuosilta 89-91. Kankaatkin ovat kierrätettyjä, päällyskangas lahjoitus anopiltani, joka on aiemmin ommellut enemmänkin, mutta muutettuaan lahjoitti minulle kasan kankaita. Ja vuori puolestaan... vanhaa olohuoneen verhoa! Näillä eväillä syntyi sitten oma versioni liivistä.

Työssä kannattaa olla tarkkana heti alusta lähtien. Kohdistusmerkit kaavoihin kannattaa merkata huolella, samoin leikkaukseen kannattaa käyttää hetki enemmän aikaa. Muistan nimittäin nuoruudestani, kuinka sanoinkuvaamattoman tympivää oli, kun valmiin liivin puolikkaat olivat selvästi eri muotoiset tai kokoiset.
Muuten ompelussa ei ollut ihmeempää, ja tällä kertaa käytin ompelukonetta, kun saumurissa oli vaaleat langat, eikä ollut siihen tummia vaihtaa. Lopputulokseen olen tyytyväinen, tulee käyttöön varmaan jopa kodin ulkopuolella. Että kyllä sitä voi ideoita joskus löytää sieltä, mistä niitä ei uskoisi löytävänsä.

2 kommenttia:

  1. Hieno liivi! Käytin samanlaista nappiratkaisua uudessa villatakissani. Minulla on kaapillinen käsityölehtiä kaavoineen, mutta useimmiten tulee käytettyä muutamaa hyväksihavaittua peruskaavaa :)

    VastaaPoista
  2. Moi Suvi!
    Olet siis ollut samoilla linjoilla Marc Jacobsin kanssa napituksessasi! =) Trendikästä!

    Niinhän se on, että kun hyvän kaavan löytää, sitä tulee käytettyä, ja kannattaakin käyttää, useamman kerran. Ensimmäisellä kerralla kun lopputulos on ainakin minun taidoillani vielä vähän ylläri, ja lisäksi toisella kerralla ompelu on aina helpompaa kuin ensimmäisellä. Kuosittelukin onnistuu paremmin, jos jo "tuntee" kaavan.

    Elina

    VastaaPoista