Syntymäpäiväyllätys!

Kaikille niille lukijoille, jotka eivät vielä asiaa tiedä, ilmoitettakoon, että perheeseemme on syntynyt poika! Syntymäpäiväkseen valitsi saman, kuin äidillään, joten tuplajuhlia pukkaa tulevaisuudessa. Vauva-arkeen totuttelussa menee taas hetki, joten ihan heti en pysty uusia ompeluksia tänne postailemaan. Arjen täytyy vähän tasoittua, sitten pääsee taas ompeluvälineiden kimppuun! Suunnitelmia tosin on jo pää täynnä...

Jee, Jee, Jeeppi!

Otin taas nuo vanhat kaavat käyttöön ja surautin lasketun ajan kunniaksi vielä vähän vaatetta tulevalle sukupolvelle. Ei ole ainakaan turhan hätäinen tämä lapsi, tulosta ei ole vielä tietoakaan. Odotellessa tein samaisilla kaavoilla, joita olen farkuissakin käyttänyt velourhousut ja vintiöpaidan kaavalla asuun sopivan paidan. Kankaan kuviointi oli tällä kertaa niin muheva, että ajattelin yksinkertaisen olevan tyylikkäintä, ja näin se tässä tapauksessa oli. Ainakin minusta. Ruskea resori on halppiksesta.

Tällä kertaa en vintiöpaidasta poiketen yrittänyt nappeja ommella olalle, vaan iskin kynteni neppareihin. Yläasteen ajoilta on jäänyt kammo noita kohtaan, silloin ne olivat jotenkin tosi vaikeita asentaa, mutta nyt kolme nepparia löysi paikkansa vasaran avulla todella näppärästi. Enää ei sitten tuota nepitystä tarvitse vierastaa. Vasara vaan paukkumaan. =)

Kuva on hiukan hämärä, mutta värit ovat aidon näköiset. Juuri värin vuoksi valitsinkin tämän kankaan. Näyttää jotenkin niin reippaalta!

Valmiina lähtemään maailmalle!

Maanantain metkut

Jo kesällä reissusta palattuamme lupasin kummipojalle ommella Eemelihousut. No, ne valmistuivat nyt, ja toisaalta ehkä hyvään aikaan: Nuori herra on juuri opettelemassa kävelemään, ja näissä housuissa voi sitten metkuilla äidin ja isän riemuksi. Taskujakin on niin, että niihin voi laittaa kaikenlaista yllättävää piiloon.

Kankaat ovat Tukholman Tygverketistä. Tuosta vaaleasta farkusta olen ommellut yhdet farkut vauvalle ja nyt toiset, ja pahasti näyttää siltä, että saan vielä tyttärellekin yhdet tehtyä... Eläköön säästöleikkaus, jonka käsityönopettaja aikanaan opetti.

Aluksi aioin tehdä housut jollain vielä yksinkertaisemmalla kaavalla, mutta kun näin tämän Suuren käsityölehden 4/2008 kaavan, päätin yrittää vähän haasteellisempaa. Taskujen kanssa menikin hetki miettiessä, mutta opinpa jotain uutta taas. Aiemmista töistä viisastuneena merkitsin kaikki mahdolliset merkit kankaalle, ja ne auttoivat kyllä tiukassa paikassa. Halkio on valesellainen, ja oli varsin helppo tehdä, joten niitä tulee nyt ehkä harrastettua enemmänkin. Oikeat halkiot vetoketjuineen pienillä on vielä hankalia, joten tämä riittääkin toistaiseksi, onneksi. Kaavaa muokkailin siten, että jätin taskuja pois, kun, niitä oli jo minun mieleeni liikaa. En myöskään ommellut kierrättäen kahta kangasta kuten mallissa, vaan tein vain yhdestä, tuli mielestäni levollisemman näköiset housut.

Joten: Terve vaan, kummipoika lähetämme housut kestotestiin luoksesi piakkoin!

Eemeli ja Nilkku-Lotta

Balettihamonen, sohvatyynyjä ja vielä yhdet housut

Pitkästä aikaa ompeluhuoneeni on puunattu siihen kuntoon, että siellä on ilo työskennellä. Eilen ja tänään olen saanut aikaan seuraavat tuotokset:

1) Uudet pääliset sohvatyynyihin. Syy päälisen vaihtoon on se, että Eurokankaan palalaatikosta osui silmääni raidallinen kangas, jossa on kaikki olohuoneemme värit. Olin jo pitkään luullut, ettei näin montaa väriä lain mukaan edes saisi lykätä yhteen huoneeseen, mutta tämä kangas todistakoon, että niin saa tehdä. Sohva ainakin tuntuu tykkäävän, vaikuttaa ihan siltä, kuin se olisi kohottanut ryhtiään. =) Sohvatyynyissä toinen puoli on jotain taftia, jota olen joskus hankkinut ehkä verhoja varten. Verhoja ei syntynyt, mutta parempi niin, luulen. Huom! Kuvan värit ovat ainakin mielestäni hiukan ankeammat kuin aidot. Tai sitten vaan näen värit erilaisina kuin kameramme....

2) Balettihame. Pallerobalettia varten etsin balettipukua. Puvussa piti käyttäjän mukaan olla myös oikea tyllihame. Hankaluus oli se, että kaikissa myytävissä malleissa tylliosa oli kiinni trikoopuvussa, ja nuukana ihmisenä kävin epäilemään, josko tuo kestää pesuja. Päätin siis ostaa vain tuon itse puvun ja viritellä itse tyllistä irrallisen hameosan. Tyllin ompelua aiemmin harrastaneena päätin rypyttää sen tällä kertaa käsin, kun tuota materiaaliakaan ei nyt ihan metritolkulla ollut. Aiemmin olen saanut konerypytyksen jumiutumaan keskelle kangasta, mikä aiheuttaa ylimääräisiä (ja rumia) murinoita suupielestä. (Rypytys on muutenkin yksi opeteltavista osa-alueista...) Tyllin alareunaan ompelin varastoista löytyneen organzanauhan, jonka alkuperäksi veikkaa Halppiksen nauhahyllyä... Kauan se on paikkaansa etsinyt varastoissani, mutta nyt antoi mielestäni mukavan viimeistellyn ilmeen hameelle. Ylös virittelin kuminauhakujan ihan lakanakankaasta, ja kas, näin on hame valmis. Käyttäjä testasi hametta illan leikeissä, eikä se ainakaan heti hajonnut!

3) Vihon viimeisenä ompelin VIELÄ yhdet pikkufarkut, koska Tygverketistä tuli ostettua tällaistakin farkkua. Ihanan kiiltävää! Resori taas Halppiksesta. Tällä kertaa muokkasin kaavaa vain vähän ja koristelukin on minimissä, yksi paikka oli silti saatava laittaa polven kohtaan, koska halusin myös kankaan nurjan puolen tulevan jossain kohtaa näkyviin.  Innoittajana väri ym. tyyliin oli tuo The Beatles paita, jonka myös ostimme Tukholman reissulla, saa niitä kyllä varmaan Suomestakin. Mutta siis: tällä kertaa housujen ompelu sujui varsin mutkattomasti. Salaisuus on varmaan se, että kaava on sama kuin aiemminkin. Jos siis jotain opin, niin hyvää kaavaa kannatta käyttää useammin, lopputulos paranee, ja mikä mukavinta, ompeluun kuluu vähemmän aikaa. (Niin että ehtii sitten ommella taas jotain muuta!)




Kaikenlaista pientä




The Housut.



Pikapipa

Lupasin ommella kaverini pojalle pipan autovelourista. Koska mitään kaavaa ei ole, piti ensin harjoitella tuolla lähimmällä pikkupäällä. Ompelin ihan "omasta päästä" keksityllä kaavalla tyttärelle pipan. (tuleepas nyt pääasiaa) Aika reiluhan tuo on, mutta hainkin hiukan sellaista merirosvopipon mallia, joka mielestäni onnistui ihan kivasti. Päälinen on Tukholman matkalta Tygverketistä mukaan tarttunutta velouria ja vuori kilotrikoota. Kun vielä tuon reunan voi kääntää, tuli pipasta syystuulia vastaan lämmin.

Piposta voi havaintona sanoa, että arvioni siitä, että paksumpaa ainesta on helpompi ommella, pitää paikkansa. Velour oli aika ihanaa työstää. Nyt osaa sitten vähän valikoida omalle osaamiselleen sopivan vahvoja trikoita ym. joustavia kankaita. Pipa oli myös tosi helppo tehdä. Suosittelen lämpimästi pipailua kaikille. Itsellekin voisi jotain keksiä. Kunhan kodinhoitohuone saadaan remontin tieltä siistiksi alkaa varsinainen ompelu.. .Paitsi, että ai niin. Meillehän pitäis syntyä joku vauvakin. =)

Autotyttö

Vruum vruum!

Apina ja banaani

Flunssa on vienyt tällä viikolla parhaan terän sekä tekijästä, että apurista. Sain tänään valmiiksi tämän apinapaidan, mutta vähän jossiteltavaan jäi.

Ensinnäkin piirsin mallikuvion apinan naamaan tavallisella puuvärillä. Big mistake. Keltainen lanka värjäytyi varsinkin vasemmassa silmässä siniseksi. Toivottavasti lähtee pesussa. Keltainen trikoo tuntui myös olevan extraohutta ja hankalaa ommella. Väri oli myös aika läpinäkyvä, ja vaatisi aluspaidan käytettäessä. No, näillä kilotrikoilla kestää harjoitella, materiaali kun ei kuitenkaan ole turhan kallista.

Malli on sama kuin Tyttövintiössä ja trikoon alkuperä myös. Kuva on tyttäreni piirtämä "apina ja banaani". Kuvaa voisi käyttää kyllä muuallakin. Se on aika hauska.

Muoks. Apinaa ja banaania on nyt käytetty päivän ajan. Ohuudestaan huolimatta toimi hyvin. Pitkäselkäiselle lapselle oikeinkin hyvä kaava. Oli kuulemma mukava päällä. Käyttäjäkuva lisätty oheen. =) Samalla onnistuin poistamaan asetuksen, jonka vuoksi kommentoimaan pääsivät vain rekisteröityneet henkilöt. Joten nyt kaikki halukkaat voivat kommentoida. =)

Tyytyväinen suunnittelija!

Vintiö ja Mimmi

Tämän päivän ompelukset ovat tulevalle isosiskolle, toivomusten  mukaan: paidassa on Vintiö ja väri on "vaaleanpunainen". No punainen ainakin.

Pari ongelmaa tuli vastaan tänäänkin.
1) Tein oikein mallitilkkua ja muuta yrittäessäni saada konettani tekemään siistin ja tiheän siksakin applikaation reunaan. Mallitilkulla kaikki meni vielä hyvin, mutta sitten... Kuvion reunassa tukikankaista huolimatta kone jumi paikoilleen. Ongelma ratkesi vain siten, että suosiolla tein harvempaa siksakkia pariin kertaan. Jälki ei ole ihan niin kuin valmisvaatteissa, mutta ihan ookoo kuitenkin.

2) Alalanka ei säädöistä huolimatta pysynyt omalla puolellaan, joten kuvioita rajatessani päätin vaihtaa molemmat langat, vaikka olisi tietysti hienoa, jos nurjalla olisi paidanvärinen lanka, ja kuviopuolella oma värinsä.

Kaavat löytyivät Suuren käsityölehden numerosta 1/2009, ja tällä kertaa mallit olivat todella kapeita. Seuraavalla kerralla voi huoletta lisätä saumanvaraa molempiin reunoihin reippaasti. Kaavat ovat kuitenkin ihania perus-perus-peruskaavoja, joita voi sitten maustaa mielensä mukaan. Materiaalit ovat niitä syksynvärisiä kilotrikoita Halppiksesta, samoin resori oli sitä samaa kuormaa. Mimmin kuva löytyi vanhasta lehtiöstä,  ja sen siksakkasin liimakankaalla tuetulle trikoopalalle. Kuvasta tuli aika hauska, vähän kynällä piirretyn näköinen. Alkuperäismalli oli niin pieni, että tässä on käytetty soveltavaadisainia.

Mimmi

Vaatteita on jo tänään käytetty, ja omistaja on niihin tyytyväinen. Olin ajatellut, että näistä tulisi setti, jota voi käyttää yhdessä, mutta mallien kapeudesta johtuen ne muistuttavat yhdessä liikaa kerrastoa tai pyjamaa minun mieleeni. Housuista tuli mukavan punk. =) Niiden kanssa käytettäväksi ajattelinkin tehdä farkkuhameen rispauksineen, jotta tyyli säilyy. Paita sopii hyvin farkkujen tai muiden löysempien housujen kanssa.

Mimmihousut

Vintiö