Harrastan rentoutumista. Ilmeisesti elämä on niin kiireistä, että tarvitsen joka viikkoisen puolitoistatuntisen muistuttaakseni itseäni siitä, että kasvojen lihakset kannattaa rentouttaa, niskaa pyöritellä ja lihaksia venytellä. Yksinkertaista. Mutta unohtunut minulta.
Stressaantunut mieli ei tuota laadukasta ajattelua. Mieli säntäilee sinne tänne keskittymisen sijaan. Niin käy minulle rentoutuessakin.
Sormet korvissa ommaillessani, synkronoidessani sisään- ja uloshengitystä muiden kurssilaisten kanssa mietin kuitenkin myös sitä, kuinka nautinkaan kurssista, jossa minun tarvitsee vain seurata ohjeita. Hengityksen rytmiinkin saan ohjeet. Suorastaan vastuuton tila. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti