Kirppisvaatteita äidille

Kävimme siskoni kanssa äitien virkistäytymispäivänä kirppiksillä. Tein löytöjä:









Laukku on ihana. Se löytyi Kaunottaresta ja Kulkurista. Jälkikäteen selvisi trenditiedottomalle, että kyse on feikkilaukusta, mutta vaikka sellaiset eivät varsinaisesti tyyliini kuulukaan, on laukku jo ostettu ja niin ihana, että käyttöön päätyy. Mikki Hiiri-paita oli sisareni löytö minulle. Kiitos! Se on ihana.








Tässäpä tarkemmin kassin sisältöä: juhlamekko ja kesätakki Fidalta. Mekko 5,60 ja takki huimat 10e.








Mustia hankintoja piristämään rannekoru, 40snt.


























Siisti työhame löytyi myös Fidalta. Sekin 5.60. Tosin ostosteni hinta ylitti 20e, joten sain kanta-asiakkaana 20% lisäalen!








Nämäkin liki iskemättömät tennarit Fidalta. Huima 7e hinta sai jo pohtimaan ostaako, vai eikö ostaa, mutta onneksi järki voitti ja ostin. Ihanat ja piristävät!

Eipä ole aikoihin tullut tehtyä näin paljon löytöjä. Johtunee siitä, että kerrankin olimme liikkellä ilman lapsia ja sovittamaankin ehti rauhassa.

Lisäksi virkistyspäivään kuului lounas ja kahvittelua peräti kahdesti! Suosittelen kaikille äideille.

Barcelonassa, osa 3

Guellin puistossa kävimme myös. Paikka oli lastenkin mielestä jännittävä, kuin satulinna pylväskujineen, mosaiikkeineen ja sadunomaisine taloineen.





Mikäli haluaa tutustua Gaudin taloihin sisältä päin, joutuu jonottamaan. Lasten kanssa emme jonoon menneet.

Jonotuksen voi Barcelonassa välttää moniin paikkoihin ostamalla liput netistä ennakkoon tai vaihtoehtoisesti vilauttamalla Barcelonakorttia. Netistä ostetuissa lipuista on muuten usein määritelty tarkka aika, jolloin nettilipulla pääsee ovesta sisään. Järkevä idea, näin nettilippuportille ei muodostu ruuhkaa, eikä pitkiä jonoja, jolloin lasten kanssa matkustaakin pääsee nauttimaan nähtävyyksistä. Ja onhan aikuisellekin tylsää seistä lomallaan jonossa jos toisessakin.

Sama "aikalippu"-systeemi toimi myös Guellin puiston patsasalueelle mentäessä. Lippua kassalta ostettaessa ilmoitettiin, koska lipulla pääsee portista sisään. Odotellessamme katselimme huimia näköaloja.



















Vaikuttavat olivat kyllä maisemat puistostakin katsottuna!
























Kerrotaan, että jollei Gaudi olisi osannut kädestä pitäen näyttää rakennusmiehille, kuinka hänen suunnitelmansa toteutetaan olisivat ne varmaankin jääneet tekemättä kokonaan. Lahjakkaana ihmisenä hän kuitenkin pystyi suunnittelemisen lisäksi myös neuvomaan, miten visiot toteutetaan.

Barcelonassa, osa 2

Miro-museo Barcelonassa oli lomallamme jo toinen pysyttävän kaunis kokemus.






Rakennus on suunniteltu juuri näitä taideteoksia varten Montjuicin kukkulalle, jonne vie kaapelivaunu tai metrojuna. Museosta on uskomattoman hieno näkymä yli Barcelonan, kohti vuoria. Jos ostaa Barcelona-kortin, museoon pääsee sisään kortilla ja jonon ohi. Tosin nyt kesäkuun alussa mitään suurta jonoa ei museoon ollut. Paikalla oli vain joitakin turistiryhmiä ja koululaisia. Tätä kohdetta suosittelen ehdottomasti Barcelonassa käyville. Museon kauneudesta mieli virkistyi pidemmäksi aikaa.






Terassilla oli upeita patsaita. Niissä näkyy Miro'n surrealismia, kubismia ja dadaa yhdistelevä, omintakeinen ja tunnistettava tyyli, jossa värit ovat kirkkaita ja puhtaita.





Miro'n elämään mahtuivat molemmat maailmansodat, Espanjan sisällissota ja Francon aika. Miro vastusti Francoa ja halusi taiteellaankin kapinoida tämän sortoa vastaan.






Raskaista kokemuksista olisi voinut syntyä synkkää taidetta, mutta Miro kapinoi erilaisuudellaan. Ehkä puhtaat, iloiset väritkin olivat kapinaa aikojen synkkyyttä vastaan?





Miro'n taiteen leikkisyys innosti lapsetkin tutustumaan siihen lähemmin. :)

Barcelonassa, osa 1

Lähdimme koko perhe reissuun Barcelonaan, kiitos Hullujen Päivien lentohintojen. Majoituksen hankimme netistä, ja voin suositella Hostemplo Barcelonaa. Huoneisto oli kerrankin juuri sitä, mitä kuvissa luvattiin, sijainti mahtava lapsiperheelle ja vastaanottotiskin takaa löytyy muuten yksi suomalainenkin, Kirsi, jonka tapasimme viimeisenä lomapäivänämme.





Yövyimme Sagrada Familian alueella ja ikkunastammekin näkyi tämä Gaudin mestariteos, joka keskeneräisyydessään puhutteli. Kun kirkon näki ensi kertaa, oli kokemus voimakas: Sagrada Familiaa katsoessa ymmärtää konkreettisesti, että kauneus ei synny täydellisyydestä tai valmiudesta. Kauneus on jo tässä prosessissa, jonka lopputuloksen voi nähdä mielessään. Ei ole väliä sillä, onko se valmis. Pääasia, että se on olemassa, että sitä sitkeästi rakennetaan edelleen, vaikka työt aloitettiin jo 1882. Samaa ajattelutapaa päätin Gaudin suunnittelemaa kirkkoa katsoessani yrittää soveltaa elämääni. Minulla on elämässäni monta "rakennusprojektia" menossa. Tärkeämpää, kuin saada ne kaikki nopeasti valmiiksi, on rakentaa huolella kaunista, siihen suuntaan, minkä näkee tärkeäksi ja hyväksi, eikä tehdä kompromisseja vain kiireen vuoksi.

Pete ja isi

Näissä kuvissa on pojan mielestä Pete, joka odottaa isiä hakemaan tarhasta. "Tule jo!" Pete huutelee. "Tullaan, tullaan", isi vastaa. "Oliko kiva päivä?" "Oli!", Pete vastaa.

Vappukattaus

Vapuksi laitoin pöydälle valkoisesta Bottna-batistin palasta juhlaliinan. Varmuuden vuoksi lasin alle. Kattaus syntyi keräillyistä kipoista ja kupeista. Osa Arabian vanhoja, osa kierrätyshuoneen aarteita ja osa Marimekon uusia:









Kuppi kuin kuppi, kaakao maistuu.


Hauskaa vappua!

Taiteesta

Suunnistimme taiteen tekijöiden työhuoneille ja koteihin viikonloppuna. Taiteesta puhuminen on vaikeaa. Ketä se koskettaa, ei sitä ilman voi elää. Se on tila. Se on samaan aikaa mahdollisuus muutokseen ja jotain hyvin pysyvää. Se on horisontti, se on toivoa.

Sitä on kaikkialla.









Käytävillä ja arkipäivässä. Mielikuvituksessa.


(Johanna Lonka, "Sumuinen"


(Johanna Lonka "Pieni")
Se on tapa nähdä, kokea ja ajatella. Joka päivä.