Tonttuilua

Tulipa tonttuiltua. Jouluostosten lomassa kävin Eurokankaassa ja kaiveltuani aikaní palakasoja, löysin ajankohtaan sopivan väristä joustofroteeta. Palasesta valmistui tänään joulumekko tyttärelle. Resorit ovat myös Eurokankaasta, koristetilkku taas vanhoja Ruotsintuliaisia.

Kaavana käytin tänään mukaillen Juju-kirjan Linnanneitomekon yläosaa, alaosan sävelsin ihan itse. Syynä tähän oli kiire. Mekon piti valmistua ajassa, jossa esikko katselee Postimies Patea ja mies ja kuopus ovat päiväunilla. Aikaa uusien kaavojen etsintään ja piirtämiseen ei siis ollut. Likipitäen aikataulussa pysyinkin.

Froteeta ommellessa saumuri olisi varmasti ihana, mutta meni se lopulta ompelukoneen joustavillakin. Punaista purua pöllysi joka paikkaan, ja ompelutilani piti imuroida työn jälkeen. Jossain vaiheessa ommellessa tuntuikin jo, että tästä ei tule mitään, kun kangas luisti paininjalan alta ja langanpätkät vain pöllysivät. (Sopii poimia lattialta joulukuuseen, väri ainakin on oikea! (FB-viittaus)) Lopputulos on kuitenkin ihmeen hyvä ajatellen, että tuli tehtyä kiireessä ja likipitäen ilman kaavaa. Helman ompelin kiireessä vain kenno-ompeleella, ja se vähän aaltoilee. Ehkä päärmään sen joskus, jos se alkaa ottaa pahasti silmään. Ehkä en.

Käyttäjä ei ole aivan varma pitääkö mekosta. Siinä saisi mieluummin olla Teriksen merkki kuin kukkia ja sydän. Mutta on mekkoa jo koekäytetty, joten ehkä pikkutonttu sen vielä pukee ylleen.